Etätyökuplasta koronaosastolle

Siirryin huhtikuun lopussa järjestömme etätöistä väliaikaiseen sairaanhoitajan työhön koronavuodeosastolle. Muutamassa päivässä Teamsit, Zoomit ja Skypet vaihtuivat happisaturaation ja muiden vitaalielintoimintojen mittaukseen, happihoidon toteuttamiseen ja laskimotukoksia ehkäisevän lääkehoidon ohjaukseen.

Videoneuvottelut kotivaatteissa muuttuivat huolelliseen suojavarusteiden pukemiseen ja hoitotyön kirjaamiseen.

Itselleni merkittävä havainto oli astua ulos etätyökuplasta, johon olin kuudessa viikossa ehtinyt jo tottua, ja huomata, että arki pyörii monella alalla kuten ennenkin.

Uutisissa korostuivat artikkelit etätyön murroksesta ja miljoonan suomalaisen etätyöläisen uudesta arjesta. Suomen työvoima on kuitenkin reilusti yli kaksi miljoonaa, ja useat terveydenhuollon-, logistiikan-, rakennus- ja siivousalan ammattilaiset ovat jatkaneet töitään koronaepidemian keskellä lähes kuten aiemmin.

Koronavirusepidemia on aiheuttanut ymmärrettävästi huolta, ja moni perusterve etätyöläinen on epidemian myötä havahtunut kuoleman mahdollisuuteen ja elämän haavoittuvaisuuteen.

Raskaat hoidot läpikäyneelle syöpäpotilaalle eristyksissä oleminen ja sairauden läsnäolo arjessa ovat kuitenkin tuttua, ja koronakevään varotoimet eivät ole juuri eronneet esimerkiksi kantasolusiirron jälkeisistä kuukausista. Korona-aikana huolena on kuitenkin perussairauden, sen hoitojen ja koronainfektion yhteisvaikutukset, joista meillä ei ole vielä riittävästi tietoa.

Kokemukset eristyksessä olosta ovat henkilökohtaisia, toisille eristyksissä olo voi tuoda turvallisuuden tunnetta infektioriskin vähentyessä ja toisille luoda ahdistusta, tai molempia yhtä aikaa.

Syövän sairastaneissa on monia läsnäoloa vaativien ammattiryhmien edustajia. Riskiryhmillä tulee olla epidemian aikana ja sen jatkuessa mahdollisuus työjärjestelyjen muutoksiin ja riittävään suojavarustusten käyttöön. Epidemian vähitellen laantuessakin suuremman sairastumisen riskin joutuvat kohtaamaan ne, joilla etätyömahdollisuutta ei ole.

Kuukausia jatkunut kotoilu ei ole monelle yhteiskunnan välttämättömässä ammatissa toimivalle koronakevään päällimmäinen muisto.

Pidetään siis turvaväleistä huolta myös kesällä!