
Mitä muuta tarjolla työnantajalle?
Tietopaketin ohella tarjolla on lisätietoa ja palveluita työnantajille.
Esihenkilö tärkeässä tehtävässä
“Sairauslomalla ollessani työkaverit perustivat yhteisen One for all, and all for one -ryhmän WhatsAppiin.”
Haastatteluun osallistunut kokemusasiantuntija, kevät 2019
Tilanteita, joissa esihenkilö joutuu kohtaamaan työntekijänsä yksityiselämää koskevia vaikeita asioita, tulee varmasti eteen esihenkilötyössä. Tilanteisiin voi valmistautua miettimällä etukäteen toimintamallia ja esimerkkilauseita, jolloin ei tule sanottua sellaista, joka voi mahdollisesti loukata tai tuntua toisesta ajattelemattomalta. Vaikeasta ja henkilökohtaisesta asiasta on hyvä keskustella rauhallisessa paikassa, jossa ei ole ylimääräistä hälinää tai muita kuulemassa.
-
- Tukemisella tarkoitetaan tässä keskustelua, läsnäoloa, avun tai tiedon tarjoamista ja lakisääteisten velvoitteiden hoitamista.
- Voit kutsua työntekijän sairauslomalta mukaan esimerkiksi pikkujouluihin, kahville tai tiimipalavereihin. Hän saattaa mielellään osallistua.
- Jos keskustelette sairaudesta työpaikalla, voit ehdottaa yhdessä kävelylle menemistä tai varata rauhallisen tilan. Monelle jo liike itsessään auttaa laukaisemaan mahdollisesti jännitteisen tai tunteikkaan tilanteen.
- Jos koet itse tarvitsevasi tukea, ole yhteydessä omaan esihenkilöösi, henkilöstöhallintoon tai kysy lisätietoa potilas- tai vammaisjärjestöstä tai Syöpäjärjestöjen neuvontapalveluista.
- Kysy rohkeasti syöpään sairastuneelta, millaista tukea hän toivoo ja sopikaa yhdessä. Esihenkilönä voi toki ehdottaa vaihtoehtoja varsinkin, jos sairastuneella ei heti ole näkemystä tai toivetta. Kannattaa myös antaa mahdollisuus sille, että toive ja toivottu tapa voi muuttua sairauden tai hoidon edetessä ja olla valmis muuttamaan toimintatapaa.
- Syöpä ei ole sairaus, joka aina hoituu pelkällä sairauslomalla. Osa haluaa tehdä töitä syöpähoitojen aikana tai sairausloma voi olla lyhyt, mutta sairaus ja toipuminen sekä mahdolliset hoitojen myöhäisvaikutukset voivat jatkua vielä pitkään. Mukautuksia työssä tarvitaan todennäköisesti sairauslomalta palaamisen jälkeen.
- Sovi miten työtehtävät hoituvat sairausloman aikana ja kerro se myös sairastuneelle. Kun sairausloma loppuu, sovi miten työt jatkuvat sen jälkeen. Järjestelyyn kannattaa varata aikaa.
- Kun sairausloma loppuu, saattaa ihminen palata töihin ja mieltää olevansa työkykyinen. Huomioi kuitenkin, että sairastuminen voi joillakin vaikuttaa henkiseen jaksamiseen vielä pitkäänkin. Lisäksi syövän käsittelyn vaikutukset voivat tulla viiveellä. Myös tähän kannattaa varautua.
-
- Voit hyvin sanoa ääneen, ettet tiedä mitä sillä hetkellä sanoa.
- Voit aloittaa esimerkiksi sanomalla “Arvostan paljon, että jaat asian kanssani” tai “En tiedä mitä tai miten asian ilmaisisin, mutta haluan sinun tietävän että olen tukenasi”.
- Riippuen siitä, minkä verran työntekijä haluaa itse kertoa, voit helpottaa kertojan tilannetta sanomalla esimerkiksi “Kyllä saamme asiat järjestymään” tai “Teet töitä oman jaksamisesi puitteissa”. Tämä voi vähentää ylimääräistä stressiä työtehtävien hoitamisesta.
- Kommunikointia helpottaa, kun tuntee työntekijän.
- Jos koet tarvitsevasi aikalisää, voit kysyä “Voidaanko palata asiaan tänään iltapäivällä tai huomenna rauhallisessa paikassa?”
- Hyvä kysymys voi myös olla: “Onko sinulla vielä ajatusta siitä, kuinka hoidot vaikuttavat vointiisi ja työkykyysi?”
”Työntekijät arvostavat että ollaan yhteydessä, kysytään kuulumisia, puhutaan muustakin kuin syövästä, ja siitä, että kokee kuuluvansa työyhteisöön myös sairausloman aikana.”
Työnantajan palaute miten työntekijä on hyötynyt työnantajan tuesta (Kysely työnantajille tuen tarpeesta, syyskuu 2019)
-
- Työntekijä: Sain puhelun lääkäriltä, minulla on todettu syöpä.
Työnantaja: Onpa tosi ikävää / olen pahoillani. Miten sinä nyt jaksat? Sinun ei tarvitse kertoa enempää kuin haluat.
Työntekijä: Ihan hyvin olosuhteisiin nähden.
Työnantaja: Mitä voisin tehdä? Haluaisitko tavata?
Työntekijä: Menen huomenna tapaamaan onkologia. Sitten tiedän enemmän. [Avautuu tunteistaan]. Mielellään tulen käymään esimerkiksi lääkärin jälkeen.
Työnantaja: Nähdään siis huomenna!
- Työnantaja: Haluatko jäädä heti sairauslomalle vai jatkaa töissä?
Työntekijä: Työt pitäisi järjestää muille.
Työnantaja: [Voi kysyä tahdikkaasti kysymyksiä, riippuen miten paljon työntekijä kertoo ja mitä tietoa on saatavilla ja paljon työnantaja tietää ylipäänsä syövästä.]
Työnantaja: En tiedä mitä kaikkia velvoitteita minulla on, mutta otan selvää.
- Työntekijä: Sain puhelun lääkäriltä, minulla on todettu syöpä.
-
- Ole tahdikas, älä kysy ensimmäiseksi kuinka kauan työntekijän sairausloma kestää. Asiat selviävät ajan kanssa.
- Älä jaa omia ajatuksiasi ja kokemuksiasi syövästä. Muiden sairaskertomukset voivat vähätellä sairastuneen omia kokemuksia.
- Sanan ‘terve’ käyttö väärässä yhteydessä voi aiheuttaa työntekijälle pelkoa syövän uusiutumisesta tai sen vaikutuksista.
- Vältä näitä tosielämässä kuultuja asioita:
- “Ei olisi rahaa palkata sijaista. / Mistä mä löydän sijaisen?”
- “Jos oot pitkään poissa, niin täytyy tehdä paljon järjestelyjä. Voi olla että työkaverit tekee sitten jatkossa kaikki sun työt, että katsotaan miten käy.”
- “Lähetä tarvittavat todistukset HR:lle. Kyllä sä nyt jätit meidät pulaan.”
- “Hankkisitko itse sijaisen, kun tiedät parhaiten työtehtäväsi? Perehdytys hoituu varmaan myös? / Sinun pitää jakaa työsi työkavereille.”
- “Nyt taistelet syövän läpi. Hoidot on niin paljon kehittyneet, että tulet sitten entistä ehompana ja sädehtien takaisin.”
- “Me halutaan sut takaisin, mut sun pitää olla terve.”
- “Tsemppiä, kyllä se siitä.”
- “Tiedän miltä sinusta tuntuu.”
- “Naapurini sairastui myös syöpään ja kaikki meni hyvin / tuli kamalia komplikaatioita. Se ja se tuttu on kuollut syöpään.”
- “Asiat voisivat aina olla huonomminkin!”
- “Sinähän voit jäädä minä päivänä hyvänsä auton alle.”
-
- Syövän tai syöpähoitojen aiheuttamat myöhäishaitat voivat ilmetä viiveellä. Kaikkien työkykyyn syöpä ei vaikuta. Työntekijä on edelleen sama asiantuntija, mutta hän voi esimerkiksi väsyä enemmän tai työpaikan melu voi häiritä keskittymistä.
- On hyvä kuunnella työntekijän omia toiveita ja tehdä tarvittaessa joustoja esimerkiksi lyhentämällä työviikkoa tai tarjoamalla avokonttorissa työnteon mahdollisuutta rauhallisessa tilassa.
- Osa voi palata töihin tuetun työkokeilun tai ammatillisen kuntoutuksen kautta.
- Moni kaipaa yhdessä työterveysneuvottelussa (työnantaja, työterveyshuolto ja työntekijä) avoimesti ratkaisujen löytämistä työntekijän tilanteeseen.
- Jos työntekijän työkyvyssä on rajoitteita, on parempi pohtia työtehtäviä jäljellä olevan työkyvyn näkökulmasta kuin rajoitteista käsin.
-
- Hyvän mielen työpaikka – työkalupakki esimiehelle
- Iisisti töihin -opas
- Keinot työkyvyn tueksi työpaikoille
- Kuntoutumista tukevat kurssit (Kela ja Syöpäjärjestöt)
- Laki edellyttää reagointia sairauspoissaoloihin (30-60-90 -sääntö sairauspoissaolojen seurantaan)
- Mikä järjestelmä vastaa ammatillisesta kuntoutuksesta?
- Osasairauspäiväraha
- Osatyökyvyttömyyseläke (osakuntoutustuki)
- Sairauspoissaolokäytännöt työkyvyn tukena
- Suurtyönantajan palvelukseen työllistyminen – Työkyvyttömyyseläkkeiden vaikutus suurtyönantajien TyEl-maksuun
- Tie työelämään
- Työhön paluun tuki
- Työkokeilu
- Työkyvyn arviointi
- Työkyvyn varhaisen tuen malli
- Työkyvyttömyyseläke
- Työolosuhteiden järjestelytuki
- Työterveysneuvottelu ja työterveysneuvotteluun valmistautuminen
- Työturvallisuuskeskus: Esimiesten perehdyttäminen – keskeinen lainsäädäntö tutuksi
- Vates-säätiö: Tietoa työnantajille
-
- Suomessa kolmasosa syöpädiagnoosin saaneista on työikäisiä (n. 11 000 tapausta vuosittain). Tällä hetkellä tunnetaan yli 200 syöpätyyppiä: hoidot ja niiden vaikutukset ovat yksilöllisiä, niin ovat myös elämäntilanteet. Samankin syöpädiagnoosin saaneiden tilanteet voivat olla kovin erilaisia. Yli puolet sairastuneista palaa töihin vuoden sisällä diagnoosista.
- Työ on monelle tärkeä osa identiteettiä. Työhön paluun tuki voi olla osa kuntoutusta.
- Yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset ja säästöt työkyvyttömyyseläkkeissä, jos työntekijän on mahdollista palata töihin.
- Työhön paluun suunnittelu voidaan aloittaa jo diagnoosin jälkeen työntekijän toiveet huomioiden. Yhteydenpidon kautta työntekijä kokee että hänestä välitetään ja hän on osa työyhteisöä.
- Yhdessä työterveyshuollon ammattilaisten kanssa on hyvä ajoissa kartoittaa työkykyä ja tehdä tarvittavia muutoksia työnkuvaan, joustaa työajassa tms.
-
Esihenkilö voi joskus olla ensimmäinen ihminen, jolle työntekijä kertoo sairastumisestaan, etenkin jos diagnoosiin liittyy sairauslomalle jääminen saman tien. Usein puhelu, viesti tai koputus ovelle tulee yllättäen ilman mahdollisuutta valmistautua. Tilanne voi olla uusi myös työntekijälle, jolla ei ole ehkä ollut aikaa sopeutua diagnoosiin tai selvittää, miten hänen hoitopolkunsa etenee ja mitä kaikkea sairastuminen merkitsee tulevina kuukausina.
On tärkeää että myös esihenkilöitä ohjeistetaan henkilöstöhallinnon ohella organisaation toimintamalleista.
-
- Kela:
- Lahden kaupunki: Esimerkki 30-60-90 -säännöstä, roolit ja vastuut
- Muistiliitto: Kognitiivinen ergonomia työhyvinvoinnin tukena
- Tie työelämään: Keinot työkyvyn tueksi työpaikoille
- Työterveyslaitos:
- Työturvallisuuskeskus: Esimiesten perehdyttäminen – keskeinen lainsäädäntö tutuksi
- Vates-säätiö: Tietoa työnantajille
Tekstit: Emma Andersson, Suomen Syöpäpotilaat ry