Työkyky voi olla sairauden tai sen hoidon haittavaikutusten vuoksi alentunut väliaikaisesti tai pysyvästi.
Moni pohtii työkykyään itse ja hoidoissa ollessa lääkäri ottaa asiaan kantaa sairaslomaa kirjoittaessaan. Syöpähoitojen päättyessä oma työkyky voi herättää huolta ja epävarmuutta. Omaa työkykyäsi voit halutessasi kartoittaa Työterveyslaitoksen työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisarilla. Kokeile ja avaa Kykyviisari-kysely.
Työkyvyn tarkempi arviointi on paikallaan, mikäli tarvitaan kuntoutusta tai muita työkykyä tukevia toimenpiteitä työssä jatkamiseen. Työkykyä arvioiva taho vaihtelee sen mukaan, millaisessa elämäntilanteessa henkilö on. Oma aktiivisuus työkyvyn arvioinnin saamiseksi voi olla tarpeen. Mikäli tuntuu, että omaa työkykyä suhteessa työtehtävään tulisi kartoittaa, asia kannattaa itse rohkeasti ottaa puheeksi terveydenhuollossa, TE-palveluissa asioidessa tai oman työpaikan esihenkilön kanssa.
Työkyvyn taso voi vaihdella ja muuttua terveystilanteen mukaan. Toipumisen edetessä myös työkyky voi kohentua vielä pitkään hoitojen päätyttyä. Toisaalta joillakin hoitomuodoilla voi olla haittavaikutuksia, jotka vaihtelevat yksilöllisesti ja voivat ilmetä pitkähkön viiveen kuluttua hoitojen päätyttyä. Moni kertoo kognitiivisista haasteista: esimerkiksi ajatusten harhailusta, keskittymisvaikeuksista tai muistin heikkenemisestä (“sytoaivot”, chemo brain). Nämä oireet useimmiten helpottavat ajan kanssa ja harjoittelun myötä. Joskus leikkausten seurauksena voi syövästä jäädä krooninen kipu seuralaiseksi, mikä vaikuttaa työkykyyn. Syöpään sairastuneilla on myös kohonnut riski masennukseen sairauden jälkeen. Toisaalta moni toipuu erinomaisesti ja on muistettava, että krooniseen kipuun voi saada helpotusta ja masennuksesta voi parantua.
Olemassa olevaa työkykyä tulee aina arvioida suhteessa työhön. Tämä tarkoittaa, että vaikka joku työ ei onnistuisi, joku toinen työ voi onnistua. Yhtä lailla omassa työssä tai työpaikalla voidaan tehdä muutoksia, joiden jälkeen työn tekeminen mahdollistuu muuttuneesta työkyvystä huolimatta. Näitä muutoksia voivat olla konkreettiset muutokset työtehtävissä tai työn tekemisen tavoissa, tai esim. osa-aikatyö.
Työttömän työkyvyn arviointi
Työtön henkilö voi itse pyytää pääsyä oman kuntansa järjestämään työttömän terveystarkastukseen tai hänet voi ohjata sinne TE-toimisto. Työttömän terveystarkastuksen toteuttaa usein hoitaja, joka tarvittaessa ohjaa potilaan edelleen lääkärille. Terveystarkastuksen tehtävä on paitsi ennaltaehkäistä työkyvyn alenemista myös tukea sen säilymistä. Työttömän työkykyä tulee tarvittaessa arvioida tarkemmin joko perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa. Kunnan järjestämästä terveystarkastuksesta tulee tarpeen mukaan ohjata (yleensä Kelan) ammatilliseen tai muuhun työkykyä ylläpitävään tai palauttavaan kuntoutukseen. Kun työttömän sairaudesta tai vammasta aiheutuva työkyvyttömyys on kestänyt vähintään 60 vrk, on Kelan selvitettävä henkilön kuntoutustarve. Tämän vuoksi myös työttömän on tärkeää hakea ja saada lääkärintodistus työkyvyttömyydestä.
Työssä olevan työkyvyn arviointi
Työssä olevan työkyvyn arviointi toteutuu työterveyshuollon koordinoimana. Työterveyshuolto on työkykyasioissa sekä työntekijän että työnantajan yhteistyökumppani tuntien näistä molemmat ja tehden yhteistyötä muiden hoitavien tahojen ja kuntoutustoimijoiden kanssa. On hyvä muistaa, että työnantaja on lain mukaan vastuussa työturvallisuudesta, ja monessa työssä työkyky vaikuttaa oleellisesti työn turvalliseen suorittamiseen. Työnantajalla on siten paitsi oikeus myös velvollisuus huolehtia siitä, että työkyvyn taso mahdollistaa työturvallisuuden.
Ennen tarkempaa työkyvyn arviointia työntekijän ja työnantajan on hyvä keskustella töihin paluusta ja siihen liittyvistä tekijöistä. Tällä varmistetaan että haasteet eivät liity työpaikkaan, vaan työntekijän sairauteen ja sen vaikutuksiin työkyvyssä. Usein tämä keskustelu käydään ns. työterveysneuvotteluna tai kolmikantakeskusteluna, jossa ovat mukana työntekijä, työnantaja ja työterveyshuolto. Työntekijän terveystietoja ei ole tarpeen käsitellä yksityiskohtaisesti työnantajan kuullen, vaan työntekijä voi keskustella niistä tarkemmin työterveyshuollon kanssa jo ennen yhteistä neuvottelua. Halutessaan voi neuvotteluun pyytää mukaan myös luottamusmiehen tai yli kymmenen hengen työpaikalla työsuojeluvaltuutetun. Työpaikan tehtävänä on neuvottelussa ja sen jälkeen miettiä, millaisilla käytännön ratkaisuilla töihin paluuta ja työssä jatkamista voidaan tukea (kuten työaikajärjestelyt, työtehtävien muokkaus, työpisteen ergonomia ja tarvittavat muutostyöt). Työkyvyn arvioinnissa voidaan hyödyntää moniammatillisesti eri asiantuntijoita ja pyytää konsultaatioita esim. työfysioterapeutilta.
Pitkän tai useiden pitkien sairauspoissaolojen yhteydessä on työterveyshuollon yhdessä työnantajan kanssa arvioitava työntekijän työhön paluun mahdollisuudet. Arvio työntekijän työkyvystä ja töihin paluun mahdollisuuksista on tehtävä viimeistään, kun sairauspäivärahapäiviä on kertynyt 90 vuorokautta. Kela jatkaa sairauspäivärahan maksua 90 päivän jälkeen, kun työntekijä toimittaa työterveyshuollon lausunnon Kelaan.
Mikäli paluu omaan työhön ei näytä realistiselta suhteessa työntekijän työkykyyn, työterveyshuolto ottaa arvioinnillaan kantaa laajemmin myös työntekijän mahdollisuuksiin jatkaa työssään tai työelämässä jatkossa. Tarvittaessa työntekijä ohjataan työkyvyn tukemiseksi työeläkeyhtiön ammatillisen kuntoutuksen palveluihin.
Työkyvyttömyyseläkkeeseen liittyvä työkyvyn arviointi
Työkyvyn ollessa pitkäaikaisesti tai pysyvästi alentunut, arvioidaan työkykyisyyttä koko työuran näkökulmasta. Tällöin työkykyä arvioidaan suhteessa olemassa olevaan koulutukseen, ammattiin ja työhön, sekä mahdollisuuteen tehdä työkykyyn sopivaa työtä toisella alalla tai kouluttautua uudelleen toiselle alalle (ks. ammatillinen kuntoutus). Työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiseen ei siis riitä, että on työkyvytön omaan aiempaan työhönsä. Työkykyä arvioidaan eläkemääritelmässä myös suhteessa kykyyn tehdä muuta sellaista työtä, jonka suorittamista voidaan kohtuudella edellyttää.
Mikäli henkilöllä on jo työuraa takana, ratkaisun osa-aikaisesta tai pysyvästä työkyvyttömyyseläkkeestä tekee hakemuksesta yleensä työeläkeyhtiö sitä ohjaavaa lainsäädäntöä noudattaen. Eläkkeenhakija toimittaa eläkehakemuksen omaan työeläkeyhtiöönsä tarvittavine liitteineen. Ohjausta hakemuksen täyttämiseen saa työeläkeyhtiön neuvonnasta.
Työkyvyttömyyseläkkeen edellytyksenä on, että henkilö on yli 18- ja alle 63-vuotias. Sairauden, vian tai vamman johdosta aiheutuvan työkyvyn aleneman tulee olla vähintään ⅖ ja sen on täytynyt kestää, tai sen arvioidaan kestävän, yhtäjaksoisesti vähintään yhden vuoden ajan. Täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään, jos työkyky on heikentynyt vähintään ⅗ ja eläkkeenhakijan ansiot ovat alentuneet vähintään 60% aiemmasta keskiansiosta. Osatyökyvyttömyyseläke voidaan myöntää, jos työkyky on heikentynyt vähintään ⅖ ja ansiot alentuneet vähintään 40 % aiemmasta keskiansiosta.
Työkyvyttömyyseläkkeen ratkaisu tehdään huomioiden toimeentulon hankkimisen kohtuullisuus (mahdollisuudet työllistää itsensä työkyky huomioiden) sekä lääketieteellinen selvitys eläkkeenhakijan toimintakyvystä. Lääketieteellinen selvitys, eli lääkärinlausunto ottaa kantaa myös siihen, voidaanko eläkkeenhakijan toimintakykyä kohentaa kuntoutuksella. Mikäli eläkelaitos katsoo, että hakemuksen tiedot ovat puutteelliset, voidaan niihin pyytää täydennystä. Rajaratkaisuina pidetään tilanteita, joissa sekä työkyvyttömyyseläkkeen myöntöä että hylkäystä puoltavia perusteita on yhtä paljon. Näitä voidaan joutua käsittelemään muutoksenhakuelimissä.
Ennen eläkepäätöksen tekemistä, eläkelaitoksen tulee varmistaa, että työpaikalla on tehty mahdolliset ratkaisut työkyvyn tukemiseksi. Näitä voivat olla esim. työtehtävien muokkaus työkykyä vastaaviksi tai osa-aikatyö. Nämä ratkaisut sovitaan työpaikalla yhteistyössä työterveyshuollon ja työnantajan kanssa.
Työskentely työkyvyttömyyseläkkeellä
Mikäli työkyky riittää jossain vaiheessa työskentelyyn, voi myös työkyvyttömyyseläkkeellä ollessaan työskennellä satunnaisesti tai pidempiaikaisesti. Tällöin saa ansaita enintään 40 % vakiintuneesta keskiansiosta tai noin 790 € kuukaudessa ilman, että se vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeen maksuun. Tämän rajan ylittyessä voi pyytää eläkkeen muuttamista osatyökyvyttömyyseläkkeeksi tai niin sanotusti jättää eläkkeen lepäämään. Tästä kannattaa tarkistaa oman eläkelaitoksen ohjeistus siitä, miten prosessi etenee heidän kannaltaan oikein. Eläkettä on pidettävä lepäämässä yhtäjaksoisesti vähintään kolme kuukautta ja enintään kaksi vuotta. Eläkkeen voi jättää lepäämään useamman kerran, kunhan välissä on vähintään yksi kuukausi. Mikäli työkyky heikkenee ja työskentely ei onnistukaan, aloitetaan työkyvyttömyyseläkkeen maksu uudelleen työntekijän omasta ilmoituksesta.
Työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen ja sille siirtyminen voi olla suuri helpotus tai kriisin paikka – riippuen yksilöllisistä tilanteista. Työskentely työkyvyttömyyseläkkeen ohella voi tarjota lisäansioiden lisäksi väylän käyttää omaa ammattitaitoaan ja osaamistaan oman jaksamisensa puitteissa. Aina voi myös pohtia erilaisia vapaaehtoistyön muotoja.
Tiedot päivitetty helmikuussa 2021. Kannattaa tarkistaa ajankohtaiset tiedot Kelan, TE-palveluiden tai eläkeyhtiön sivuilta.
